Archive for the ‘Making Art’ Category

Fence fetishes last weekend

Tuesday, August 24th, 2010

The participatory installation Portaikko (The Staircase), by Juhana Pettersson (design) and Katri Lassila (photography), was featured at the Human Culture festival last weekend in Imatra, on the 21st and 22nd of August.

The installation is about the loneliness of the fetishist. The spectator assumes the role of someone with a sexual fetish for fences, on his or her way to meet a lover. It looked like this:

The spectator talks with her lover through a closed door.

Backstage view:

The actors Katri Lassila and Jonne Arjoranta wait backstage for the spectator to knock on the door.

(Photos by Juhana Pettersson)

Aitafetisismiä Imatralla

Thursday, August 19th, 2010

(Kuva: Katri Lassila)

Portaikko

Juhana PetterssonKatri Lassila

Osallistuva installaatio fetisistin yksinäisyydestä. Kuinka monta ihmistä maailmassa jakaa viehtymyksesi aitoihin?

Portaikko yhdistää taideinstallaatiota ja larppia. Teos koetaan hahmon näkökulmasta, mutta installaatioiden tapaan se on lähestyttävä ja lyhytkestoinen.

Portaikko on tehty Imatralla järjestettävää Human Culture -osallistuvan taiteen festivaalia varten. Se on toiminnassa Imatralla lauantaina 21.8. ja sunnuntaina 22.8., kumpanakin päivänä klo 12-18. Osoite on Tainionkoskentie 6, 55100 Imatra.

Konsepti: Juhana Pettersson

Valokuvat: Katri Lassila

Rooleissa Jonne Arjoranta ja Katri Lassila

Imatralaisessa Portaikosta kerrotaan seuraavaa:

Installaatio Portaikko on vuorovaikutteinen installaatio, jonka aiheena on fetisistin yksinäisyys. Mitä eksoottisemmat seksuaaliset maut, sitä vaikeampaa on löytää partneri, joka jakaa ne.

Teos ammentaa pohjoismaisen taidelarpin perinteestä. Jokainen kävijä kokee teoksen hahmon kautta, yksin. Hän on tulossa rakastajansa luokse, mutta vierailu päättyy onnettomasti. Tarkoituksena on antaa katsojan kokea aitafetisistin dilemma henkilökohtaisen kokemuksen kautta.

Eksoottisia fetissejä on valittu edustamaan juuri aitafetissi siksi, että se on hyvin harvinainen, mutta myös vaarattoman tuntuinen. Larpin keinoja hyödyntävässä taiteessa on haasteena varmistaa, että osallistuja kokee olonsa luontevaksi teoksessa. Siksi huvittava fetissi on parempi kuin pelottava fetissi.

Teos koostuu portaikosta, sinne ripustetuista, aitoja esittävistä valokuvista sekä portaiden yläpässä olevasta ovesta, joka vie rakastajan asuntoon. Kävijä koputtaa ovelle, ja keskustelee rakastajan kanssa oven läpi. Teos päättyy katsojan osalta, kun hän poistuu takaisin ulos.

Haussa: kaksi “larppinäyttelijää” taideprojektiin

Thursday, July 29th, 2010

(Kuva: Katri Lassila)

Olen tekemässä osallistuvaa installaatioteosta nimeltä Portaikko Human Culture -taidefestivaalille. Teos hyödyntää osittain larppien keinoja, ja siihen tarvitaan kahta “larppinäyttelijää”, eli pelaajaa, jotka pelaavat löyhää käsistä noudattaen. Yksi on mies, toinen on nainen. Tärkeintä on kyky improvisoida yksinkertaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Homman pitäisi sujua niin roolipelaajalta kuin näyttelijältäkin. Pelattavana on yksi noin 15 minuutin kohtaus, joka toistuu jokaisen katsojan kohdalla.

Portaikko on esillä Imatralla la 21.8. ja su 22.8. Homma kestää kuusi tuntia kumpanakin päivänä.

Projekti maksaa matkat ja majoituksen, ja lisäksi hommasta saa rahaa 250 € / pää.

Jos kiinnostaa, pistä mailia osoitteeseen jlp@iki.fi. Kuva liitteeksi.

Jeesus ja aitafetissi

Saturday, May 22nd, 2010

Imatralainen-lehti raportoi Human Culture -taidefestivaalin ohjelmistosta. Tässä mua koskevat osuudet:

Messias:

Mike Pohjola ja Juhana Petterssonin Messias on taidelarp, joka käsittelee etnisyyttä, uskontoa ja jumalten ääniä. Jokaisella pelaajalla on hetkensä jumalan valittuna. Jerusalem 30-33 jkr.

Jerusalemin asukkaat valitsevat keskuudestaan juutalaisten kuninkaan, joka on voideltu, messias. Jeesusta sellaisenaan ei ole olemassa, sillä hänen kokemuksensa on osa jokaisen pelaajan pelikokemusta.

Jokainen saa tilaisuuden kuunnella jumaltensa ääntä joko temppelissä, unessaan tai menemällä autiomaahan paastoamaan. Hahmot ovat juutalaisia, roomalaisia, filistealaisia ja assyyrialaisia, jotka kukin kokevat messiaan oman viitekehyksensä puitteissa.

Osallistuvan taiteen vahvuuksia hyödyntäen Messias ei anna pelaajalle purkitettua tulkintaa, vaan sallii hänen muodostaa oman messias-kokemuksensa pelin puitteissa. Samalla peli tarkastelee sitä, miten messiaasta tulee messias.

Portaikko:

Portaikko on Juhana Petterssonin osallistuva installaatio, joka käsittelee ihmisen halua sopeutua ja olla muiden kaltainen silläkin uhalla, että joutuu kieltämään itsensä.

Teoksen pari jakaa yhteisen seksuaalisen fetissin: rakkauden aitoja kohtaan. Harvinainen fetissi takaa, että on vaikea löytää toista ihmistä, jonka kanssa jakaa intohimonsa. Silloinkin, kun löytyy joku joka ymmärtää, halu olla niin kuin muut voi muodostua liian suureksi.

Ikuisuuden laakso ja Itran kaupunki

Monday, July 6th, 2009

Pohjoismaisen roolipelaamisen seura ry julkaisee tämän vuoden Ropeconissa kaksi roolipeliä. Toinen on norjasta käännetty surrealistinen peli nimeltä Itran kaupunki ja toinen on oma pingviiniaiheinen esikoispelini Ikuisuuden laakso.

Ikuisuuden laakso on paikka, jonne pingviinit tulevat kuolemaan. Etelämantereen loputon jäätikkö on armoton vihollinen. Siellä selviävät vain rohkeimmat pingviinisankarit ja katalimmat antipingviinit.

Pingviinisankari elää elämänsä yksin. Hän on nähnyt asioita, joita tavallinen pingviini ei osaa edes kuvitella. Hänen kohtalonsa on kuolla heimonsa hylkäämänä. Antipingviini elää jäätikön syleilyssä, mutta niin kauan kun hänen sisällään virtaa lämmin veri, hän ei koskaan voi olla jäätikön kanssa yhtä.

Ikuisuuden laakso on roolipeli sankaruudesta ja hinnasta, jonka siitä joutuu maksamaan. Se sisältää hurjia taisteluita, seikkailua ja vaikeita filosofisia valintoja.

Jäätikkö voittaa aina.

Ikuisuuden laakso

Roolipeli

Suunnittelija: Juhana Pettersson

Kuvitus: Jonna Lylykangas

Julkaisija: Pohjoismaisen roolipelaamisen seura ry

Sivumäärä: 68

Hinta: 10 €

Julkaisupäivä: 31.7.2009

20-luvun kaupunki, jota ei ole koskaan ollut olemassa. Alkoholisoitunut yksityisetsivä, holkissa tupakkaa polttava naimaton nainen. Surrealismia ja unelmia, joiden kukaan ei halua muuttuvan todeksi.

Itran kaupunki on alkujaan norjalainen roolipeli. Se on ensimmäinen peli, joka on käännetty suomeksi jostain muusta kielestä kuin englannista. Peli sekoittaa unikuvia ja ihmeellisiä seikkailuja kaupungissa, jossa futuristit, churchilliaanit ja marmorindit vaikuttavat.

Mitä on Kuutornissa? Minkälainen on herra Mogensin hirviö? Miten sapelihammastiikeri on joutunut eläintarhaan? Milloin juhlat loppuvat Perjantaikadulla?

Itran kaupungissa roolipelaajan alitajunta pääsee valloilleen.

Itran kaupunki

Roolipeli

Suunnittelijat: Ole Peder Giæver & Martin Bull Gudmundsen

Kääntäjä: Pirita Tiusanen

Kuvitus: Thore Hansen

Julkaisija: Pohjoismaisen roolipelaamisen seura ry

Sivumäärä: 134

Hinta: 20 €

Julkaisupäivä: 31.7.2009

Murmeli pitää lupauksensa (The Marmot keeps his promise)

Sunday, December 28th, 2008

Murmeli pitää lupauksensa (The Marmot keeps his promise)

02:00, photo composite, 2008

I made this short as a Christmas present for my wife.

Pyhää maata tänään telkkarissa

Sunday, October 12th, 2008

(Kuva: Matti Näränen)

Uneton 48 -kilpailun osana tekemämme lyhäri Pyhää maata on tänään telkkarissa! Kaikki kymmenen finalistia näytetään Ylen ykkösellä noin 23:30 alkaen.

Äänestäkää!

Kilpailun voittajasta päättää yleisöäänestys yhdessä tuomariäänten kanssa. Äänestää voi tekstarilla 19.10. asti. Lähetä viesti uneton 7 numeroon 16130. Viestin hinta on 0,95 euroa, ja se menee kilpailun voittopottiin.

Katso elokuva!

Mikäli lyhäreitä ei halua katsoa telkkarista, ne on nyt näkyvillä myös netissä. En keksinyt, miten omamme saisi upotettua tähän blogiin, mutta tämän linkin takaa löytyy kaikki. Klikkaa play-nappulaa joukkueen nimen (Elohopea) vasemmalla puolella.

Running games again

Thursday, October 2nd, 2008

It has been a long time since I last ran a serious tabletop roleplaying game, but yesterday was the first session of my new campaign Tuliunikko 2, a new attempt at a campaign from a year ago which I felt ran into a creative dead end.

It was fun. It felt like using muscles I’d almost forgotten I had, like riding a bicycle for the first time in years. Almost all of the players were new, so there was a nice sense of creative uncertainty to the whole thing. There’s a cliche that says that the players will always ruin the best plans of the game master. I’ve found this to be true only of game masters who make bad plans. However, I’ve also found that it takes away the energy of the game to plan everything to be player-proof, so I tried to include an element of risk.

(Maybe also because it’s boring to run games where you always know what’s going to happen.)

It obviously helped that I used a lot of material from the first run of Tuliunikko. It’s easier to plan and improvise when some of the stuff has been tested, a rare situation in roleplaying games.

The game has a blog here.

Pyhää maata makes the final 10

Thursday, October 2nd, 2008

Our short film Pyhää maata made the final top 10 in the Uneton 48 competition. Now were waiting to see who wins…

Screenings of Pyhää maata

Friday, September 26th, 2008

There’ll be a screening of some of the short films made for the Uneton 48 competition, our movie Pyhää maata among them.

The screening is in Helsinki, at the movie theatre Andorra, on Thursday 2nd of October, 17:00-19:00. Tickets for the screening of eleven shorts are 7 €.

More photos from our movie

Tuesday, September 16th, 2008

Here’s a couple more photos from our short film Pyhää maata (Soil of Our Fathers):

(Photo: Matti Näränen. Osma Rautila, with Matti Onnismaa in the background. In the movie, they were father and son.)

(Photo: Matti Näränen. Discussing a shot. From left to right, Pekka Aikio, Aino Lappalainen, Joona Pettersson and Juhana Pettersson.)

(Photo: Elina Lindroos. Hospital basement, one of our locations.)

10 minuuttia aikaa jäi yli…

Monday, September 15th, 2008

(Kuva: Matti Näränen. Lyhytelokuvan Pyhää maata kuvauksista.)

Olin mukana joukkueessa, joka osallistui Uneton48-lyhytelokuvakilpailuun. Ideana oli tehdä lyhäri alusta loppuun 48 tunnin kuluessa.

Ohjasin elokuvan yhdessä vaimoni Maria Petterssonin kanssa, ja olimme eilen illalla Andorrassa palauttamassa luomustamme yhdessä tuottajamme Elina Lindroosin kanssa. Palautustiskillä oli kuumottava laskuri. Olin itse paikalla ensimmäisenä, koska olin joutunut hakemana vielä yhden allekirjoituksen näyttelijäsopimukseen viime hetkellä. Maria tuli paikalle kun aikaa oli jäljellä 20 minuuttia palautuskuoren ja yhden DVD:n kanssa. Elina marssi sisään kun aikaa oli 10 minuuttia toisen DVD:n kanssa, ja saimme palautuksen tehtyä.

Viimeinen palauttaja juoksi sisään kun aikaa oli jäljellä 50 sekuntia.

Meidän aiheenamme oli historiallinen elokuva. Päädyimme Jatkosotaan, ja teemaksi tuli Suur-Suomi -fantasiointi. Yksi hulluimpia hetkiä, joita olen koskaan kuvauksissa kokenut, oli lauantaiyönä, kun hytisimme kylmästä Meilahden Biomedicumin takana kuvaamassa elokuvan viimeistä kuvaa. Näyttelijät hoilasivat Porilaisten marssia sydämensä kyllyydestä ja ajattelin, että miltäköhän tämä mahtaa näyttää noiden vartijamiesten mielestä, jotka kuikuilivat kauempana.

Elokuvan nimi on Pyhää maata.

Kilpailun ehtojen takia en voi laittaa elokuvaa esille tähän, mutta tiedottelen täällä aina, kun se on näytillä jossain, ja vuodenvaihteen jälkeen voin laittaa sen YouTubeen.

Kun elokuva oli palautettu, keräännyimme meille katsomaan, mitä olimme saaneet aikaiseksi. Onneksi oli shampanjaa jääkaapissa!

Työryhmä:

Rooleissä:

Sophia Wekesa

Amanda Kauranne

Matti Onnismaa

Rauha S. Virtanen

Osma Rautila

Aino Lappalainen

Mike Pohjola

Ohjaus: Juhana Pettersson & Maria Pettersson

Käsikirjoitus: Mike Pohjola

Kuvaus: Joona Pettersson

Leikkaus: Matti Näränen

Äänisuunnittelu ja äänitys: Pekka Aikio

Kuvaussihteeri: Aino Lappalainen

Tuottaja: Elina Lindroos

Musiikki: Jorma Kaulanen, Älymystö

(Kuva: Matti Näränen. Kuvaaja Joona Pettersson työssään.)

(Kuva: Matti Näränen. Näyttelijä Matti Onnismaa ja kansallisromanttinen maisema.)

Uneton 48

Sunday, September 14th, 2008

I’m in a team participating in a short film competition called Uneton 48. The idea is to make a film in 48 hours about a subject you only get to know at the beginning. In our case, Mike Pohjola wrote the script on Friday night, and we shot yesterday with me and my wife Maria Pettersson directing, Joona Pettersson doing the cinematography, and Pekka Aikio on sound. Right now, the material is being edited by Pekka and our editor, Matti Näränen. Elina Lindroos produced through the weekend. There’s still a few hours left until the deadline…

Right now, I’m astonished at what we managed. I’ll post something about the film itself later. Meanwhile, here’s a photo from the shoot:

Lumimyrsky documentation

Wednesday, September 3rd, 2008

(Photo by Aarni Korpela)

I created a documentation page for my larp Lumimyrsky (Snowstorm), played in Ropecon 2008. You can access it by clicking on the link in the right sidebar or here.

Post-Ropecon

Sunday, August 10th, 2008

Ropecon is over for now. I saw a lot of interesting programs, didn’t manage to see a lot of stuff I’d wanted to, and held a few program items of my own. My Roolipelaaja presentation experienced almost insurmoutable technical difficulties, but my larp Lumimyrsky (Snowstorm) went well. I’ll put up documentation from the game shortly. Meanwhile, here’s a photo from the game, by Niklas Vainio:

Lumimyrsky 1 500px